31.8.2014

300814

Viime tiistaina mun hostiskä tuli hakemaan mua koulusta ja hyppäsin etupenkille, jossa oli paketti. Oli kuulemma tullut postiin, ja lähetyspaikkana oli Suomi!
No, jaksoin kotiin asti ilman sen avaamista, mutta heti kun pääsin kotiin niin lähes revin sen auki. Viis päivää ennen mun synttäreitä hups..

Kiitos siis äiti, iskä, Jussi ja Liisa tästä mahtavasta synttäripaketista! Ei ole vielä kaikki suklaa mennyt mutta salmiakit meni aika nopeesti.. Tarjosin mun hostvanhemmillekin ja ne vaan sano että "hmmm...interesting" :d 

MUTTA itse syntymäpäiväni, lauantai 30.8, oli varmaankin paras synttärini tähän mennessä. Oon aina olllu vähän sellanen pieni lapsi joka odottaa synttäreitä kuin kuuta nousevaa ja olin maininnu jo kaks viikkoo takaperin hostvanhemmilleni mun synttäreistä. Lauantai-aamuna nousin siis vähän enne kasia ja ryntäsin vaan alakertaan yöpuku päällä ja mulle siellä paljon onniteltiin. Vedin paahtoleipää ja teetä naamaan ja lähdin aina niin ihaniin lauantain aamureeneihin. Tanja, saksalainen vaihtarikaverini siis joka on aloittanut miekkailun täällä, ryntäsi halaamaan mua ja onnittelemaan ja pahoitteli toosi paljon ettei ollut tehnyt mulle kakkua. Kortin sain siltä kuiteski ja haleja pitkin reeniä, joka oli muuten rankin ikinä koska tehtiin 2,5 h pelkkää jalkatyötä ja mun jalat tärisi sen jälkeen.. No, sielläkin kuitenkin onnentoivotuksia sateli mutta kielsin kaikkia laulamasta mulle tseh.
Reenien jälkeen kävin kotona suihkussa, vaihdoin vaatteet, söinja sitten me (minä+ hostisä ja hostäiti; mulla ei siis ole sisaruksia) lähdettiinkin kohti kaupunkia. Tarkotuksena oli siis mennä ELOKUVIIN mitä mä oon jo pitkään halunnut tehdä täällä, koska Suomessa käyn suurinpiirtein 2-6 kertaa kuukaudes leffas.. 
Leffasali oli varmaan suurin yllätys: se oli aika pieni, siellä ei ollut penkkejä vaan vähän niin kuin sellasia pieniä sohvia missä istuttiin hienot shampanjalasit kädessä. Itse söin jäätelöä enkä tuntenut kuuluvani sinne. Leffana oli siis Woody Allenin Magic In The Moonlight, joka oli ihan kiva ja josta ymmärsin jopa kaiken. 
Leffan jälkeen käveltiin Wellingtonin ravintolakatua edestakasin ja koitettiin löytää jotain paikkaa jossa syödä. Löydettiin lopulta ruokapaikka, jossa sitten tilattiin ruuat ja kilisteltiin laseja. Ruuan jälkeen mentiin ostaan lisää jätskiä ja käveltiin muutenkin Wellingtonin iltakadulla.
Kotiin tultiin aika myöhään, ja mun jalat teki kuolemaa aamun reenin ja kaupunkikävelyn jälkeen. Nukkumaan menin kylläsenä ja onnellisena ja 17-vuotiaana.

Tänä aamuna sain sitten kakkua kun eilen ei ehditty ostaa. Lopun päivän löhöilin ja siivosin. Viikonloppu oli mitä mahtavin, suuntaan huomenna hyvällä mielellä kouluun. Mulla on koulua vain maanantai ja tiistai, koska aikasin keskiviikkoaamuna  lähen kohti Aucklandia ja Secondary School Championshipsejä, edustaen Wellington High Schoolia :-)

24.8.2014

WHS

Nyt kun kerran sain mahdollisuuden lisätä kuvia, niin miksen samantien tekisi postauksen mun armaasta koulustani.

Lisäsin facebookissa ihan ylpeänä ittelleni koulun kohalle Wellington High Schoolin ja tajusin vasta parin viikon jälkeen että tämä kyseinen koulu sijaitsee Floridassa.. Toivon vain että kukaan ei ehtinyt tajuamaan tätä järjettömän suurta ja kamalaa mokaa ja vaihdoin sen oikeaseen vaihtoehtoon. 



























KOULUPÄIVÄ
Koittakaa saada tosta jotain selvää, se on vähän kärsinyt matkustettuaan viikkokausia mun takintaskussa taiteltuna.. Koulu alkaa siis joka päivä 8.45 (paitsi tiistaina, jolloin meen kymmeneen), ja herään yleensä seitsemän aikoihin. Enne olisin lähtenyt jo kello 7.40 koska kuljin kyydillä ja vietiin hostäiti aina töihin. Nykyään kävelen, ja siksi pääsenkin lähtemään vasta kello 8.15 (tai myöhemmin, niin kuin eräänä aamuna tapahtui kun lukitsin itseni sisälle. Kyllä, sisälle, en ulos). Ekana mulla on kuvista, ja oon ihan rakastunut siihen luokkaan koska se tuntuu olevan ainoa lämmin paikka koko koulussa. Varmaan siksi koska se on ihan katonrajassa ullakkomaisessa tilassa. Se opettaja on tosi mukava vaikka kutsuu mua erään saksalaisen tytön nimellä ja toistepäin. Alan huomenna tekeen puunkaiverrusjuttuja siellä, ja tarkoituksena olisi tehdä jotain Suomen eläimiin liittyvää. Poroja ja joutsenia siis luvassa.
Kuviksen jälkeen mulla on vartin mittanen tauko jonka aikana suuntaan vain etsimään oman luokkani. Esimerkiksi huomenna mulla on enkkua kuviksen jälkeen. Niillä tunneilla aika käy yleensä aika pitkäksi, koska ollaan puhuttu suurimmaksi osaksi erilaisista runoista yms. Mutta silloin kun ymmärän jotain, niin se on mielenkiintoista ja oon jopa viitannut kerran wouuu. 
Tunnit kestää tunnin nimensä verosesti, ja heti sen jälkeen meillä on Roopu eli ns ryhmänohjaustunti. Mennään omiin kotiluokkiimme missä yleensä se opettaja vain vaihtelee meidän kanssa kuulumisia 20 min ajan. Päästään yleensä lähtemään sieltä aika ajoissa. Roopun jälkeen on sitten kaksoistuntiosuuden eka tunti, ja huomenna mulla on vuorossa MICn kaksoistunti, joka on viikon kohokohta. Ihanaa, että se osuu just maanantaille jolloin ei muuten jaksais tehdä mitään. Ne on ehkä rennoimmat tunnit mitä voi olla, kaikki juttelee siellä keskenään ja nauru raikaa. Meille yleensä jaetaan monisteita mistä pitää keskustella, ja niinhän me yleensä tehdäänkin. Oon sellatteessa omassa hienossa porukassani erään italialaisen pojan ja saksalaisen tytön kanssa ja nauretaan ittemme yleensä kuoliaaksi siellä. Yks tunti kyllä keskusteltiin ihan vakavasti maailmanpolitiikasta. Ikävä kyllä he lähtevät jo joskus lokakuussa.. Ollaan kyllä katottu jotain leffoja, mm. Sunshine.  Se ope on scifihullu joten suurimmaksi osaksi keskustellaan siitä. Mulla oli yks tunti hieno väittely sen open kanssa siitä, että onks The Great Beauty (italialainen leffa, ja kyseisen maan poika osallistui myös tähän keskusteluun) hyvä elokuva koska mun mielestä se ei ole. MIC on varmaankin mun lempiaine tuolla ihan vain sen tunnelman takia tseh.
Kaksoistuntien välissä meillä on lounas. Syön sen yleensä muiden vaihtarien kanssa jossain, yleensä ulkona jos sää sen sallii. Täällä ei ole siis koulun tarjoamaa lounasta, paitsi ranskiksia jota voi ostaa mutta otan aina mielummin kotoa mukaan lounaan itselleni. Ruokatunti kestää tunnin, joka on mun mielestä turhan pitkä aika. Toisaalta sinä aikana pääsee vaihtaa kuulumiset ja keskusteleen vähän lisää.
Lounaan jälkeen meillä on toinen osuus kaksoistunnista. Se menee yleensä aika nopeasti, kun vain jatketaan asioita mihin jäätiin viimetunnilla.
Päivän lopuksi meillä on vielä yksi tunti, ja huomenna mulla se on kemia. Tykkään siitä tosi paljon, koska siellä(kin) on niin sellanen ilone meno ja osaan ne kaikki asiat jo. Se on niin erilaista kirjottaa kaikki alkuaineet enkuksi ja sen sellaista.. Siitä mulla on koe vasta syyskuussa, sitä odotellessa!
Koulu loppuu 15.20, ja mun hostiskä tulee aina hakemaan mua. Voisin kyllä alkaa kävelemään kotimatkojakin, mutta se on pelkkää ylämäkeä ja oon laiska. Kaiken lisäksi mun lihkaset tekee lähes koko ajan kuolemaa reenimäärän takia. Vali vali vali. 
Läksyjä en oo saanut vielä käytännössä ollenkaan, koska meillä ei ole edes kirjoja matikkaa lukuunottamatta. Siitäkään ei kyllä tule läksyjä. Ärsyttää kyllä kirjattomuus, koska hukun kaikkiin monisteisiin enkä tiedä mitä voin heittää pois ja mitä kannattaa säästää..
Muista aineista: matikka on tosiaan sellaista pitkän matikan tasoa, ja teen siellä yleensä vanhempia tehtäviä ja yritän saada muita kiinni. Hissassa en tee yleensä mitään, koska siellä ne tunnit menee esseiden kirjoittamiseen jota mun ei tarvi tehdä. Siirryttiin just maailmansodista Uuden-Seelaannin historiaan/sotiin. 

Herranjesta kirjotin paljon jo pelkästään koulupäivästäni..! Nyt en tiedä enää mitä muuta kertoa. Alempana vielä kuvia  mun koulusta. En viittinyt koulun sisällä alkaa kaivaa kameraa esiin ja ottaa kuvia, mutta voin joskus salaa ottaa jotain kuvia kännykälä tsehe.
Mun koulussa ei ole koulupukuja, toisin kuin kouluissa täällä yleensä. Vaihtareita löytyy myös kanssa tooosi paljon, ja koulun käytävillä raikaa yleenäs kieliä saksasta kiinaan ja englantiin. 


2x koulumatkaltani









Huh, nyt sain tän vihdoin tehtyä! Oon ihan varmasti unohtanut jotain oleellista ja kertonut vain turhuuksia mutta iiiihan sama. Nyt koitan päästä tästä istuma-asennosta ylös ja alkaa siivota huonettani. Sanon tän varmaan jokasen postauksen loppuun, mutta sanokaa vaan jos on jotain mistä haluaisitte kuulla enemmän tms. :)

Äntligen

Voisin itkeä onnesta: sain vihdoin kuvia ladattua! Elämällä on taas tarkoitus ja voin huokaista helpotuksesta. En edes tiedä mitä kautta nää tänne latasin, mutta pikkuvikoja.

"Koeviikko" on nyt sitten ohi! Tein kyllä vain 2/4 kokeista, koska meidän piti tehdä vain enkun ja matikankokeet joten MIC (se leffajuttu) ja historia jäivät tekemättä. Enkku meni itteasissa ihan hyvin, sain jopa ihan hyvi vastauksia (pelkkiä esseitä) kirjoitettua. Matikan tiesin menevän huonosti, koska a) olin tullut kesken kurssin mukaan ja b) se oli pitkän matikan tasoa ja mulla on Suomessa lyhyt matikka.. Sain sentäs tehtyä sinne jotain laskuja..
Kävin myös ostoksilla saksalaisten vaihtarikamujen kanssa (ei, ne ei puhuneet koko ajan saksaa keskenään) ja löysin ittelleni mekon ja kengät School Balliin! Oon nin ylpee ittestäni ja rahaa palo vähän lisää kun ostin vielä uuden takinkin hups... Sen jälkeen oli aika tuskasta kävellä kotiin sateessa/tuulessa ylämäkeä kipeenä, mutta olihan se sen arvosta.
Ensi viikolla on vielä normi kouluviikko, ja lauantaina on mun synttärit wuhuu. Saa nähä mitä tekemistä sillon keksin, ainakin aamun oon reenamassa.. Mutta sitä seuraavalla viikolla oon vain pari päivää koulussa, koska lähen keskellä viikkoa (keskiviikkona?torstaina?) Aucklandiin! Se on siis ihan tuolla pohjoisessa, ja sinne ajaa, mitä, 10h.. Mulla on siellä kisat, joissa sitten pyörähtää koko loppuviikko. Yövytään muiden meidän seuralaisten kanssa jonkun paikallisen luona. Oli muuten aika jännää kun luin sähköpostista siihen liittyviä juttuja, ja mun nimi oli Mya from Finland. Vois elää tolla nimellä koko loppuvaihtarivuoden.

Oon tainnu valittaa tästä mun reenimäärästä ennenkin, mutta valitan vähän lisää: Suomessa mulla on joku 4 kertaa viikossa alle 2h reenausta, mutta täällä onkin vain perjantai ja sunnuntai vapaapäivä ja lauantain reenit kestää yli 3h. Noh, ei ainakaan tule niitä kuuluisia vaihtarikiloja tällä menolla. 

En käsitä miten nopeasti aika voi mennä. Pienellä mittakaavalla: vastahan mä en jaksanut nousta maanantaina kouluun ja nyt on taas maanantai? Viikonloppu menee ihan liian nopeasti as always, mutta jotenkin se kouluunmeno on ihan eri asia kuin Suomessa. Ehkä siksi koska sulta ei odotella liikoja ja meno on niin rentoo (äiti ja iskä kyllä mä keskityn kanssa). Suuremmalla mittakaavalla: Kun on ton School Ballin aika joka tuntuu olevan ihan pian niin oon ollu täällä jo 2kk?? Ja muistan vielä elokuun alun ja vastahan mä tonne kouluunkin menin. Jos kuukaudet menee näin nopeeta niin kohta ihmettelen että mistäs ihmeestä toi joulu tänne hyppäs. 

kuorista tuli mieleen: katoin että joo doctor whon uus jakso tulee 24.8 ja päättelin et se tulee tietenkin illalla, mutta olin niin tyhmä etten tajunnut että sehän tulee brittien aikaa launtai-illalla eli mun sunnuntaiaamuna joten nukuin ihan tyytyväisenä sen ohi :'(


19.8.2014

dear *choose a very bad word and insert it here* computer.

OLEN ELOSSA. RAKAS KONEENI EI VAIN SUOSTU LISÄÄMÄÄN MINKÄÄNLAISIA KUVIA MIHINKÄÄN JA EN VIITSI KOKO AJAN TEHÄ KUVATTOMIA POSTAUKSIA. KOITAN HOITAA ASIAN ASAP.

Pitäiskö tätä nyt juhlia jotenkin; oon ekaa kertaa kipeä täällä. Kylmyys vei voiton ja makaan sängynpohjalla kärsimässä. Toivon että mun oloni paranisi, koska huomenna pitäis mennä ostaan mekko syyskuussa olevaa School Ballia varten! Huomenna on myös mun ensimmäinen koe, nimittäin englanti. Sinne sitten vain analysoimaan runoja ensimmäisestä maailmansodasta..

Oon alkanut kävellä kouluun! Siinä menee aina joku puolisen tuntia ja se matka on mukava koska se on pelkkää alamäkeä. Sitä on aina kiva teputella aurinkoisessa säässä musiikkia kuunnellen. Sateella se ei olekaan niin kivaa kuten arvata saattaa.. Maltan tuskin odottaa lämpimämpiä säitä, mutta kuulemma täällä ne "helteet" tulee joskus helmikuussa.. Tseh tuntuupa oudolta sanoa noin :d

Voi pahus sentään kun mulla ois niin paljon kuvia rästissä! Asioita on paljon helpompi ja mukavampi selittää kun on jotain kuvia rinnalla, mutta tämä rakas omenakoneeni päätti että ei se nyt vaan halua tehdä yhteistyötä mun kanssa..